Hybridityö: Tie tulevaisuuteen tehdään tänään!
Hybridityö: Tie tulevaisuuteen tehdään tänään! Fountain Parkin asiantuntijawebinaarissa TietoEVRYn vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Kia Haring, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula ja Fountain Parkin toimitusjohtaja Janne Jauhiainen keskustelivat tulevaisuuden työn johtamisen vaatimuksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Tästä artikkelista voit tutustua teemaan tiivistetysti — katso myös webinaarin tallenne.
Hybridityö on osoitus työn jatkuvasta murroksesta
”Pandemia sai aikaan sen, että yhtäkkiä 24 000 henkilöä oli siirrettävä kotitoimistolle töihin. Parhaimmillaan 96% meidän henkilöstöstä teki etätöitä.”
Työ elää jatkuvaa murrosta, hybridityö on tästä yksi näkyvä osoitus. Erityisesti koronapandemia on nostanut pinnalle tarpeen muuttaa toimintatapoja. Tulevaisuuden työn ja osaamisen johtaminen vaatii sopeutumista erilaisiin hybridityön haasteisiin niin, että työhyvinvointi ja työn merkityksellisyys eivät kärsi.
Työelämän kehittymisen ja johtamisen asiantuntija, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula tarkastelee työn murrosta megatrendien kautta. Suurimmat työelämää liikuttavat voimat ovat hänen mukaansa teknologian kehitys ja globalisaatio, jotka vaikuttavat siihen, miten ja missä työtä tehdään, sekä koronan varjoihin jäänyt ilmastonmuutos.
“Meille on muodostunut asetelma, jossa tarkastelemme maailmaa ennen ja jälkeen koronan. Korona on muuttanut ajattelutapaamme ja arvojamme. Eiväthän ilmastonmuutos tai teknologian kehitys ole uusia asioita. Ne ovat koko ajan menneet eteenpäin. Samalla tavalla työelämässä muutokset ovat hitaita.”
Koronapandemia on tietynlainen kimmoke ajattelutapojen muutokselle. Samalla se on nopeuttanut kehitystä kohti erilaisia työn malleja, hybrityö ja etätyö ovat tulleet osaksi arkea. TietoEVRYn vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Kia Haring kertoo, että pandemia haastoi myös hiljattain fuusioituneen ohjelmisto- ja palveluyrityksen, vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin.
“Olemme kansainvälinen teknologiayritys eli etätyö ei ole meille vierasta, mutta pandemia sai aikaan sen, että yhtäkkiä 24 000 henkilöä oli siirrettävä kotitoimistolle töihin. Parhaimmillaan 96% meidän henkilöstöstä teki etätöitä.”
Pandemian jälkeen kysyntä joustavuudelle kasvaa
Uusien työtapojen pohtiminen oli tärkeää, koska oli selvää, että pandemian jälkeen kysyntä joustavuudelle kasvaa. TietoEVRY osallisti henkilöstön kertomaan ajatuksiaan siitä, miten tulevaisuuden työtä kannattaa järjestää. Fountain Parkin kanssa yhteistyössä toteutettiin crowdsourcing-yhteiskehittämisprosessi, minkä kautta peräti 11 000 henkilöstön jäsentä pääsi jakamaan ajatuksiaan, kertoo Fountain Parkin toimitusjohtaja Janne Jauhiainen.
“Koko organisaation sitouttaminen muutosprosessiin on kilpailukyvyn ja yhteisen arvopohjan rakentamisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Parhaat tulokset syntyvät vuoropuhelussa.”
Fountain Parkille suurten ihmismassojen osallistaminen on tuttua: takana on yli 20 vuotta organisaatioiden vuorovaikutuksen edistämistä verkkopohjaisten menetelmien avulla.
“Toimintamme ydintä on verkkopohjainen yhteiskehittäminen ja olemme kehittäneet pitkään menetelmiä siihen, miten ihmisten välisistä kohtaamisista saadaan merkityksellisiä verkon välityksellä. Nyt pandemian myötä osallistavat verkossa toteutettavat hankkeet ovat entistä ajankohtaisempia”, kuvaa Jauhiainen.
TietoEVRYn henkilöstön kanssa haettiin yhteistä tilannekuvaa siitä, miltä uusi normaali näyttää, miten työtä halutaan tehdä ja kuinka vuorovaikutetaan asiakkaiden kanssa.
“Menetelmä tuki osallistavaa johtamiskulttuuria, mitä me haluamme yrityksessä luoda. Fountain Park oli suurena apuna siinä, että saimme henkilöstön osallistettua muutokseen”, Haring tiivistää.
Johtaminen uudessa normaalissa
”Jos asiantuntijasta halutaan pitää kiinni, johtajan kannattaa aidosti miettiä mistä perinteisistä johtamisperiaatteista kannattaa pitää kiinni ja mistä luopua.”
Hybridityö ja uudet johtamisen mallit määrittävät yrityksen tapaa toimia ja vaikuttavat yrityskulttuuriin. Moni pohtii pandemian seurauksena uusia tapoja tehdä töitä ja peilaa omia arvojaan organisaation yrityskulttuuriin. Osaajista kiinnipitäminen tarkoittaa yrityskulttuuriin panostamista – ja joustavuutta.
“Johtajien on tärkeää tunnistaa, että organisaation arvoilla ja toimintakulttuurilla on vaikutusta siihen, millaisia ihmisiä hakeutuu taloon töihin. Suomen kaltaisen huippuosaamisen maassa yritys ei ole mitään ilman työntekijöitä. Arvioni on, että tulevaisuudessa henkilöstön arvo on suurempi kuin koskaan. Jos asiantuntijasta halutaan pitää kiinni, johtajan kannattaa aidosti miettiä mistä perinteisistä johtamisperiaatteista kannattaa pitää kiinni ja mistä luopua sekä antaa tilaa uudelle”, Koivula pohtii.
“Alamme nojaa osaamiseen, ja yrityskulttuuri on siinä tärkeä kilpailutekijä, johon tulee panostaa: henkilöstön kokemus tulee nostaa keskiöön ja siihen vaikuttavat johtaminen, kulttuuri, työympäristö ja työvälineet. Meillä on tahtotila mukailla ja toimia työntekijän toiveet, tiimi ja asiakas huomioiden.”, Haring pohtii.
Hybridityö tuo erilaisia johtamisen haasteita kuten kehityskeskustelujen ja yhteydenpidon ontuminen, liittyvät Koivulan mukaan siihen, että kattavia analyyseja toimintatapojen sovittamisesta uuteen ympäristöön ei vielä ole.
“Meidän pitää pohtia, mitä uusi tilanne tarkoittaa osaamisen, kulttuurin rakentamisen, rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen, tuotteiden ja palveluiden kannalta. Kyse voi olla hyvin arkisistakin kysymyksistä, kuten kuormittaako Teamsissä kameran päällä pitäminen eli kannattaako sitä vaatia.”
Haring on samaa mieltä: kun osaaminen ja työtavat monipuolistuvat, johtajan on entistä tärkeämpää ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia ja kohdata heidät tilanteen mukaan.
“Johtajalla pitää olla herkkä korva kuulla ihmisiä. Ketään ei saa jättää yksin. Meidän yrityskulttuurin pilarit ovat: yhdessä tekeminen, asiakaskeskeisyys, oppiminen ja omana itsenä oleminen. Lähdemme liikkeelle siitä, että tiimit ovat yhteydessä toisiinsa, jotta jakaminen ja yhteydenpito säilyvät. Esimiehiä myös ohjataan tähän.”
Hybridityö haastaa, millaisia ovat todellisten työntekijöiden virtuaaliset kohtaamiset
“Etätyön ja etäjohtamisen kannalta on tärkeää, että vuoropuhelulle on tila, kun kahvikoneella tapaaminen tai muut yllättävät kohtaamiset puuttuvat.”
Ihmisten välisistä kohtaamisista muodostuvan yrityskulttuurin rakentaminen onkin uusien haasteiden edessä, kun kanssakäyminen on kalenteroitua. Ratkaisuja voidaan löytää digitaalisista työvälineistä ja työntekijöiden kuulemisesta.
“Etätyön ja etäjohtamisen kannalta on tärkeää, että vuoropuhelulle on tila, kun kahvikoneella tapaaminen tai muut yllättävät kohtaamiset puuttuvat. On pohdittava uudenlaisia tapoja mahdollistaa kohtaamisia, joissa syntyy oivalluksia myös sen ulkopuolella, miten tästä päivästä selvitään. Me puhumme heikkojen signaalien tunnistamisesta”, Jauhiainen kertoo ja jatkaa:
“Heikko signaali on tulevaisuuden epävarmuuksiin liittyvä hiljainen merkki tulevasta asiasta, jonka toteutumisesta ei vielä voida olla varmoja. Voidaan miettiä, olivatko esimerkiksi ennusmerkit koronapandemiasta nähtävillä, arvioitavissa ja seurattavissa nopealla syklillä – verrattuna vaikkapa aiempiin alueellisemmiksi jääneisiin epidemioihin – niin, että etenemistä pandemiaksi asti olisi voitu ennakoida paremmin tai aiemmin?”
Jos havainnot ja keskustelu jäävät hajanaiseksi, yhteinen näkemys tarvittavista toimenpiteistä syntyy usein vasta kun tilanne on päällä – jos silloinkaan. Koko maapalloa koskettava pandemia on vaikea aihe muodostaa yhteistä toimintalinjaa yrityksistä huolimatta. “Hieman pienemmän mittakaavan hallittavampia esimerkkejä kohtaamme varmasti kaikissa organisaatioissa päivittäin”, Jauhiainen pohtii.
Kuka tulee enää toimistolle?
“Näen tässä ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää ja parantaa työelämää ja tehdä siitä tuottavampaa… Nyt jaetaan uudet kilpailukykykortit.”
Sosiaalisuuden tarve ei katoa, vaikka kasvotusten työskentely tulee vähenemään. Ihmiset kaipaavat sosiaalista interaktiota. Hybrityö haastaa yhdessä tekemisen totuttuja toimintamalleja.
“Nyt mietitään yhä enemmän sitä, miten toimisto palvelee tulevaisuuden työtä parhaalla mahdollisella tavalla ja mitä voidaan odottaa ihmisten tulevan tekemään toimistolle – onko se yhdessä innovointia vai sosiaalisia tapahtumia?” Haring pohtii.
Koivulan mukaan harvinaisempien tapaamisten merkitys on tunnistettu globaalissa työympäristössä jo kauan sitten.
“Kohdatessa yhteisön ja luottamuksen rakentaminen on tärkeintä, eikä arvokasta yhdessäoloaikaa kannata käyttää muuhun. Moni asia voidaan käsitellä verkossa ja sekin helpottuu, kun tiimi luottaa toisiinsa.”
Muutos ei aina ole kivuton, ja kuilu voittajien ja häviäjien välillä kasvaa: osalla on etätyöstä apatia, toisilla menee paremmin kuin koskaan. Voittajia ovat ne, jotka osaavat tarttua tilaisuuteen. Muutosta kannattaa silti tarkastella mahdollisuuksien kautta.
“Näen tässä ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää ja parantaa työelämää ja tehdä siitä tuottavampaa. Kysymys on, onnistutaanko tarttumaan tähän mahdollisuuteen – ja tässähän on kyse siitä, miten hyvää johtaminen on. Nyt jaetaan uudet kilpailukykykortit”, Koivula pohtii ja jatkaa:
“Suomi pärjännyt suhteellisen hyvin. Vahvuuksiamme ovat luottamuspääoma, osaaminen ja kyky käyttää teknologiaa hyväksi. Jos niitä osataan hyödyntää, pärjätään tulevaisuuden kilpailussa.”
Webinaarin puhujat
Kia Haring, Kia Haring on TietoEVRYn viestintä-ja vastuullisuusjohtaja, joka tiiminsä kanssa luo ja toteuttaa yrityksen mainestrategiaa, toimii yrityskulttuurin edistäjänä sekä kestävän kehityksen vauhdittajana. Kialla on yli 20-vuoden kokemus kansainvälisestä yritysviestinnästä ja markkinoinnista, ja häntä inspiroi digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollisuudet kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjinä.
Antti Koivula, Työterveyslaitoksen pääjohtaja. Antti on työelämän kehittymisen ja johtamisen asiantuntija ja hänellä on kokemusta pienten ja keskisuurten kasvuyritysten kehittäjänä, neuvonantajana ja hallituksen jäsenenä. Hän on myös työskennellyt Nokia Oyj:llä strategisen muutoksen ja osaamisen avainrooleissa. Antti on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta.
Janne Jauhiainen, Fountain Parkin toimitusjohtaja. Janne vastaa toimitusjohtajan pestin ohella Fountain Parkin projektituotannosta, analyyseistä ja tuotekehityksestä. Hän on innostunut joukkojen viisaudesta johtamisen arkeen siitä kun isompi joukko ihmisiä löytää yhdessä ratkaisut tulevaisuuden haasteisiin – ja saa ne tapahtumaan.