Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta
Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.
Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset parikymmentä vuotta. Fountain Parkin perustamisen jälkeen matka on jatkunut. Kymmenen vuotta sitten muutin päätoimiseksi tutkijaksi Wieniin, IIASAan (International Institute for Applied Systems Analysis). Tiivistän alla toistaiseksi oppimani kolmeen yrityksen johtamiseen liittyvään tosiasiaan.
Kun muutosnopeus kasvaa ja markkinan aiempi logiikka ei anna luotettavia ohjeita tulevan strategisointiin, kannattaa seurata maailman menoa laajasti. Muutoksen varhaiset merkit, heikot signaalit, eivät usein synny omilla markkinoilla, vaan niiden reunoilla tai ulkopuolella. Ja niitä on vaikeaa havaita, koska ne eivät ”sovi kuvioon”.
Omakohtainen esimerkki: Itse kuulin alustoista ensimmäisen kerran IT-yhteydessä jo 2000 luvun alussa, unohdin (IT ei kiinnosta) koko jutun kunnes kuusi vuotta sitten törmäsin termiin uudelleen aivan uudessa yhteydessä. Ohitin jutun tuolloinkin (kovapäinen; sama perustelu). Vasta, kun vuoden 2014 lopulla kaksi arvostamaani ihmistä kertoi, miksi asia on tärkeä, meni viesti perille. Nyt olen tutkinut alustataloutta Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella vuodesta 2015 ja väitän, että globaalit alustat ovat käynnistäneet maailmantalouden rakennemuutoksen, joka vaikuttaa kaikkiin markkinoihin.
Miten suomalaiset yritykset olisivat voineet huomata kehityksen riittävän ajoissa?
Esimerkiksi Airbnb ei ole ehkä metsä- tai konepajateollisuuden kannalta kiinnostava, mutta se oli yksi ensimmäisistä uudesta liiketoimintalogiikasta viestivistä heikoista signaaleista. Tämän varhaisen muutosmerkin huomaamista olisi voinut vauhdittaa kolmella keinolla.
1. Toimintaympäristöä kannattaa seurata laajasti
Kannattaa seurata myös sellaisia kehitystä, joka näyttää olevan oman alueen ulkopuolella. Koska on selvää, että johtoryhmästä harvoin löytyy riittävästi tähän resursseja, täytyy koko organisaatio ja kaikki sen kontaktit valjastaa tähän tarkoitukseen.
Olen urani aikana kokeillut montaa erilaista signaalien keräysmenetelmää. Tehokkain näyttää olevan kahdesti vuodessa tehtävä kampanja, jossa jokaista pyydetään osallistumaan ja kertomaan, mistä tahansa kiinnostavasta uudesta ilmiöstä, vaikkei se suoranaisesti näytä bisnekseen kuuluvankaan.
Olettaisin, että joku konepajayrityksenkin työntekijä olisi törmännyt Airbnb:hen. Ja todennut idean hyväksi, vaikkei ehkä olisi osannutkaan suoraan kertoa, että mikä merkitys sillä olisi ollut konepajabisnekselle.
Yksi hyvä menetelmä on Fountain Parkin Strategiadialogi palvelu, jonka kehitystyössä itsekin olen ollut merkittävästi mukana.
2. Heikot signaalit yllättävät, hulluimmatkin ideat kannattaa analysoida
Tyypillistä heikolle signaalille on se, ettei se tunnu kuuluvan meidän bisnekseemme lainkaan. Uberillä ja sellun keitolla ei tunnu olevan mitään tekemistä keskenään, siitäkään huolimatta, että sellumolekyyleistä voi printata 3D-tulostimella mitä vain.
Strategiatyön alkuvaiheessa kannattaa käydä läpi erityisesti ne mahdolliset varhaiset muutosmerkit, joista ollaan erimielisiä. Sieltä uudet ajatukset löytyvät. Mitä perusteellisempi analyysi, sitä todennäköisempää on että valmistuva strategia on riittävän ennakoiva.
3. Muutosta ei voi kokonaan ennakoida, joten kannattaa panostaa resilienssiin
Olemme nyt PVN-tutkimusryhmän (Aalto, Jyväskylän yliopisto, VTT, Imperial College, IIASA, Stevens Institute of Technology, Tokyo Institute of Techonology) kanssa paneutuneet alustatalouden olemukseen kohta viiden vuoden ajan.
Vaikka tiedämme aika paljon alustoista, niiden ekosysteemien synnystä, alustojen johtamisesta ja arvonluonnista, on yhä epäselvää, mihin suuntaan alustat kehittyvät. Milloin ja missä muodossa ekosysteemipohjaiset alustaliiketoimintamallit valtaavat kunkin toimialan? On tärkeää, että ainakin 6-8 erilaista mahdollista kehityskulkua (skenaariota) otetaan huomioon silloin, kun yrityksissä mietitään mm. alustastrategiaa.
Valitun strategian tulisi olla niin resilientti, että se luo menestystä kaikissa eri skenaarioissa.
Ottakaa yhteyttä, jos haluatte jatkaa keskustelua!
Leena Ilmola
Senior Researcher
Ilmola@iiasa.ac.at
Tutustu myös eläkevakuutusyhtiö Elolle toteuttamaamme Tulevaisuustutkaan, jossa nostettiin esiin Elon yritysasiakkaiden näkemyksiä ilmassa olevista tulevaisuuden muutosmerkeistä, ja niiden vaikutuksista yritysten liiketoimintaan sekä odotuksiin yhteistyöstä.
