Joukkojen viisaus ja massojen psykologia
Tiedetoimittaja Jani Kaaro otti muutama vuosi takaperin Ylen kolumnissaan kantaa joukkojen viisauteen ja tyhmyyteen, ja mietti miten se voidaan yhdistää erilaisiin äänestystuloksiin. Se huuma, jota ihmiset kokevat kuuluessaan johonkin itseään suurempaan on kolumninkin keskeinen pohdinnan kohde. Joukkojen viisaudenkin täytyy kuitenkin olla kiinnostavaa, koska se oli otsikkoonkin kelpuutettu. Miten joukkojen viisaus ja tyhmyys sitten sovitetaan yhteen?
Erilaisuus voimavarana
Lyhyt vastaus on: Tarkastelemalla kognitiivista diversiteettiä. Diversiteetti tarkoittaa yleensä demografista erilaisuutta, mutta silläkin yleensä tavoitellaan nimenomaan kognitiivista diversiteettiä. Kun erilaiset, eritaustaiset ja erilaisilla persoonallisuuksilla varustetut ihmiset pohtivat asioita yhdessä ja erikseen, saadaan aikaan parempia ratkaisuja kuin tarkastelemalla asiaa vain yhdestä kapeasta sektorista. Heillä on käytettävissään paljon enemmän erilaisia kokemuksia, näkemyksiä ja ongelmanratkaisutyökaluja. Toisaalta toiminnan hetkinä on nopeinta ja tehokkainta, että kaikki ryhmän jäsenet toimivat samalla tavalla. Sotilaskoulutus on perustunut refleksien automaatioon ja kognitiivisen diversiteetin rajoittamiseen niin kauan kuin järjestäytyneitä armeijoita on ollut olemassa.
Rahamarkkinoilla asian kanssa on pähkäilty jo kauan. Kun markkinat toimivat, hyödykkeiden hinnat ovat niin sanotusti oikeat, sillä niissä heijastuvat koko saatavissa oleva informaatio ja sen erilaiset tulkinnat. Toisaalta jälkikäteen on helppo havaita hetkiä, jolloin tämä kognitiivinen diversiteetti loppuu ja markkinoilla tapahtuu rationalisuuden mureneminen. Hinnat voivat heilahtaa joksikin aikaa merkittävästi ylä- tai alakanttiin kunnes ne lopulta palautuvat pitkän aikavälin normaalitasolle. Klassikossaan ”Manias, Panics and Crashes” Charles Kindleberger listaa lukuisia tällaisia hetkiä viimeisen 500 vuoden ajalta.
Sisäänrakennetut toimintamallit tekemistä ohjaamassa
Tämä joukkoon kuulumisen halu ei sinällään ole hyvä tai paha, se vain on. Ihminen on sosiaalinen eläin, ja suurin osa esi-isistämme jotka tekivät aina eri tavalla kuin laumatoverinsa ovat kadonneet geenipoolista jo kauan sitten. Erityisesti pelon ja aggression hetkinä on turvallisinta tehdä kuten muutkin.
Näiden hetkien tutkiminen synnytti massojen psykologian käsitteen. Ja massassa tai huumassa aivan keskeinen elementti on kognitiivisen diversiteetin murentaminen. Uskominen vain yhteen tarinaan, yhteen nykyisyyteen, yhteen tulevaisuudenkuvaan, yhteen johtajaan ja yhteen ratkaisuun, ja tämän uskon vahvistaminen kaikilla mahdollisilla takaisinkytkennöillä on massan syntymisen ja synnyttämisen keskeinen elementti. Kun yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeämpää kuin asioiden moniulotteisuuden ymmärtäminen, massa on liikkeellä. Se voi olla liikkeellä samaan aikaan samassa paikassa, samaan aikaan eri puolilla maata tai maailmaa, tai eri aikoihin samalla asialla. Tai vaikka internetissä. Näistä yhteenkuuluvuuden hetkistä meille useimmille jää elämämme voimakkaimpiin kuuluvia muistoja.
Fountain Park on pitkään puhunut osallistavasta johtamisesta ja joukkojen viisauden tuomisesta johtamisen arkeen. Uskomme, että viisas johto ja organisaatio huolehtii, ja sen kannattaa huolehtia kognitiivisesta diversiteetistä ja sen tuomisesta mukaan prosesseihin.
Miksi näin, jos kerran massan liike kohti määriteltyä päämäärää on niin voimallista? Siksi, että huuma ja massaa ylläpitävät tekijät haihtuvat aina jossain vaiheessa ja asiat heilahtavat johonkin uuteen suuntaan. Finanssikriisissäkin pahiten romahtaneet rahoituslaitokset olivat niitä, joissa oli pisimmälle toteutettu ”replacing the thoughtful with the faithful”. Pitkäikäinen organisaatio toimii erilaisia näkemyksiä kuunnellen ja erilaisista ratkaisuista parhaat valiten.
