Liiketoimintamallin kehittäminen yhdessä kaupungin ja koulutustoimijoiden kanssa synnytti uudenlaista koulutusyhteistyötä Vantaalle
Saumaton yhteistyö ja yhteiskehittäminen verkossa ja fyysisesti auttoi Vantaan kaupunkia ja 12 koulutuskumppanin kehitystiimiä luomaan uudenlaista koulutusyhteistyötä ja innovatiivisia koulutuspalveluja Vantaalle. Liiketoimintamallin kehittäminen konkretisoituu pilottihankkeessa vuonna 2025.
Saumaton yhteistyö ja yhteiskehittäminen verkossa ja fyysisesti auttoi Vantaan kaupunkia ja 12 koulutuskumppanin kehitystiimiä luomaan uudenlaista koulutusyhteistyötä ja innovatiivisia koulutuspalveluja Vantaalle. Liiketoimintamallin kehittäminen konkretisoituu pilottihankkeessa vuonna 2025.
Tikkurilan osaamiskampushanke on yksi Vantaan kaupungin kärkihankkeista. Osaamiskampus luo monipuolisen ammatillisen ja jatkuvan oppimisen sekä yritys- ja innovaatiotoiminnan keskittymän.
Täysin uudenlainen koulutusyhteistyö ja liiketoimintamallin kehittäminen yhdessä hankkeen sidosryhmien kanssa on keskeinen osa työtä. Tuleva toiminta ja palvelut perustuvat koulutusorganisaatioiden yhteistyöhön yhdistäen eri koulutusasteita ja muita koulutustoimijoita. Alkuvaiheen valmistelu- ja kehitystyössä oli mukana 12 toimijaa, joiden kanssa kehitystyötä tehtiin useampi vuosi.
Vuoden 2024 aikana kehitysprosessin päätavoitteena oli ratkaista, miten kampuksen koulutustoimijat voisivat yhteistyössä räätälöidä ja myydä koulutuspalveluita yritysten tarpeisiin sekä paketoida koulutusorganisaatioiden yhteisosaaminen palveluiksi. Yhteiskehitettävän liiketoimintamallin tulee myös luoda edellytykset pitkäjänteiselle koulutusyhteistyölle, joka täydentää olemassa olevia koulutuspalveluita.
Liiketoimintamallin kehittäminen yhdessä vuonna 2024
Fountain Park ja Vision Factory valittiin kumppaneiksi fasilitoimaan yhteiskehittämisen prosessia uudenlaisen liiketoimintamallin rakentamiseksi. Tavoitteena oli vuoden 2024 aikana muodostaa yhteinen näkemys tulevan liiketoimintamallin pohjaksi saumattomasti verkossa ja fyysisesti työskennellen.
Yhteiskehittämisen agendalla oli määrittää:
- Mitä tarjotaan, miksi ja kenelle
- Toimintaperiaatteet, visio ja arvo-/palvelulupaus
- Palvelupolku, palvelukartta ja palvelutarjotin
- Päätoimijoiden vastuut ja roolit
- Ansaintalogiikka ja resurssitarve
- Organisaation juridinen muoto ja toimivalta
- Työkalut ja digitaalinen alusta
- Toiminnan mittaaminen
Fasilitoinnin viitekehyksenä käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia. Yhteiskehittämisen työkaluina käytettiin aitoa osallisuutta, muotoilun menetelmiä ja työkaluja, pelillisyyttä, verkkoaivoriihiä sekä tekoälyä. Vantaan kaupungin ja yhteiskehittämisen kumppaneiden sisäisen kehitystyön ja ydinryhmän tapaamisten lisäksi asioita työstettiin
- Yhteiskehittämisen työpajoissa
- Koulutuskumppaneiden verkkoaivoriihissä työpajojen välillä
- Yrityksille suunnatussa verkkoaivoriihessä
- Yrityshaastatteluissa
- Vantaan kaupungin sisäisissä haastatteluissa
- Koulutustoimijoiden haastatteluissa
- Hankehakuun osallistumisessa
- Sopimuspohjien laatimisessa
- Viestintämateriaalin laatimisessa
Yhteiskehittäminen tuotti tulosta ja toiminnan pilotointi käynnistyi
Kehitystyön haasteina oli sitoutumisen säilyttäminen prosessiin, intensiteetin ylläpito ja ihmisten saaminen samaan aikaan työstämään asioita. Samalla toivottiin, että mahdollisimman moni koulutuskumppani lähtee myös toteuttamaan hanketta. Fountain Parkin ja Vision Factoryn saumaton yhteistyö verkossa ja fyysisesti toi prosessiin toimivan rakenteen, joka mahdollisti sujuvan edistymisen.
Yksi tärkeimmistä käsitellyistä teemoista koko vuoden ajan oli keskinäisen luottamuksen luominen kehittäjäkumppaneiden kesken. Tämä vaati prosessin järjestäjiltä herkkyyttä kuunnella osallistujia ja muokata prosessia, pysähtyä kitkaa aiheuttavien näkemysten äärelle ja tarjota kumppaneille monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia yhteisen näkemyksen löytämiseen.
Teemakohtaiset kasvokkaiset työpajat tarjosivat mahdollisuuden kohtaamiseen ja eri etenemisvaihtoehtojen punnitsemiseen ja työpajojen välillä asioita syvennettiin ja jatkojalostettiin verkkoaivoriihissä laajemmalla porukalla. Kahdenkeskeiset haastattelut varmistivat suuntaa ja toivat piileviä asioita yhteiseen tietoon.
Liiketoimintamallin kehittäminen saavutti tavoitteensa ja eteni pilotointivaiheeseen tammikuussa 2025. Tavoitteena on tarjota ennakoivia ratkaisuja yrityksen osaamistason nostamiseksi yhdessä. Mukaan lähtivät kaikki 12 kehitystyöhön osallistunutta toimijaa ja Vantaan kaupunki.
Koko prosessia voi pitää erittäin onnistuneena, sillä kaikki osallistujat sitoutuivat tekemiseen koko matkan ajan. Tekemisessä oli kaikilla sama tavoite ja innostus lähteä tekemään yhdessä uutta.
Huima kehitystyö kuinka paljon asiat ovat edenneet vuoden aikana!
